Vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta yleisesti käytettu nimi karppaus on johdettu englanninkielisestä nimityksestä low carb.
Vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa vähennetään tai jätetään pois kaikkein tärkkelys- ja sokeripitoisimmat ruoat. Ne korvataan kasviksilla ja luonnollisilla rasvoilla
Karppaajissa on eri alalajeja: ketokarppaajat syövät paljon lihaa, munia, kalaa ja oliiviöljyä. Hedelmät eivät sovi, koska niissä on hiilihydraatteja. Alakarppaajat syövät vähän hiilihydraatteja ja myös maitotuotteita, hedelmiä ja kasviksia. Hyväkarppaajille käyvät myös täysjyväviljatuotteet.
Tunnettuja karppausdieettejä ovat muun muassa Atkinsin dieetti, Antti Heikkilän kehittämä Pellinki-dieetti, Kwasniewskin ruokavalio, Montignacin dieetti ja H-limit.
Ehkä kuuluisin hiilihydraatteja rajoittava dieetti eli Atkinsin dieettikin on peräisin jo 1960-luvulta. Suuren yleisön tietoisuuteen se nousi Robert Atkinsin kirjoittaman kirjasarjan ansiosta. Sarjan ensimmäinen osa julkaistiin vuonna 1972.
Ensimmäinen suomalainen karppauskirja julkaistiin 1980-luvulla. Pertti Pakarisen vuonna 1983 kirjoittama Tri Pakarisen Dieettiohjelma rajoitti hiilihydraatteja ja painotti proteiinien saantia. Myös lääkäri Aki Loikkanen alkoi jo 80-luvulla puhua hiilihydraattien saannin rajoittamisesta ja kehitti oman H-limit -ruokavalionsa.
Varsinainen karppausbuumi alkoi 2000-luvulla, jolloin esimerkiksi Antti Heikkilä julkaisi useita kirjoja ruokavaliosta. Vuonna 2005 julkaistiin Ilkka Salmenkaidan ja Varpu Tavin teos Laihdu ilman nälkää hiilihydraattitietoisella ruokavaliolla. Kirja esitteli parikymmentä vähähiilihydraattipitoista dieettiä.
Moni mies innostui dieetistä, jossa sai syödä runsaasti lihaa. Karppausinfo levisi nopeasti internetin kautta, ja jo vuonna 2007 tarjolla oli maksullisia karppaukseen keskittyviä painonhallintapalveluja.
Karppausinto suorastaan roihahti vuonna 2011. Tuolloin Taija ja Jani Somppi julkaisivat teoksen Parantavat rasvat, joka hyökkäsi virallisia rasvasuosituksia vastaan. Somppien mukaan ihmisen kannattaa käyttää vain voita. Ravintoloissa yleistyivät karppauslounaat, ja kauppoihin tuli karppausleipiä, joissa oli entistä enemmän proteiineja ja vähemmän hiilihydraatteja. voin suosio kasvoi niin paljon, että joulun alla se jopa loppui monista kaupoista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2011 tekemässä kyselytutkimuksessa 17 prosenttia vastaajista ilmoitti noudattavansa vähähiilihydraattista ruokavaliota. Aiheesta väiteltiin näkyvästi mediassa. Suomen Sydänliiton puheenjohtaja, professori Matti Uusitupa Itä-Suomen yliopistosta varoitti karppaamisen olevan uhka terveydelle (linkistä voit lukea miksi hän näin väittää). Antti Heikkilä puolestaan julisti, että lapset ja nuoretkin voivat karpata. Heikkilän mukaan maitorasvat vähentävät sydänkohtauksia.
Tammikuussa 2012 karppausinto alkoi Iltalehden teettämän mielipidetutkimuksen mukaan kääntyä laskuun. Elokuun lopussa julkaistun Finriski 2012 -tutkimuksen mukaan karppaus on nostanut suomalaisten kolesteroliarvoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoita kommenttisi tähän